Lasten kanssa maalailua

Lasten kanssa kotona ollessa saa vähän väliä olla keksimässä jotain kivaa tekemistä, varsinkin sateiset päivät tuntuu olevan silkkaa kidutusta 3-vuotiaalle. Itsellä taas ei kärsivällisyys riitä kovin monimutkaisiin askarteluihin lasten kanssa. Minimanista löydettiin muutamalla eurolla betonista valettuja eläimiä, joita maalattiin akryyliväreillä. Tarpeeksi yksinkertaista, mutta hauskaa!

Ensimmäiseksi väriä sai etana. Sitä neiti jaksoi maalata yksin 1,5 tuntia putkeen, aika hyvin noin pieneltä. Välillä piti vain käydä pesemässä pensseliä ja antamassa lisää väriä.

Olin aika yllättynyt lopputuloksestakin, aika tarkkaa maalausta noin pieneltä.

Seuraavalla kerralla käsittelyyn pääsi kilpikonna, jonka kohdalla keskittyminen alkoi jo herpaantua ja muutenkin maalaus ja värien käyttö meni lähinnä niiden sekaisin sotkemiseksi.

Siili ja sammakko on vielä vähän kesken, tai sitten niiden vain kuuluu olla näin. Muutama kivikin maalattiin ensimmäisen kerran innostuksessa.

Pakko sitä oli yksi sammakko itsekin maalata. Ihanan rentouttavaa puuhaa!

Löytöjä Isonkyrön kirppiksiltä

Mies oli viime viikon poikien reissussa ja hermoja säästääkseni pakkasin lapset tavaroineen autoon ja huristelin mummulaan yökylään. Mummun kanssa kävimme parilla paikallisella kirppiksellä ja Te-Va Peitteellä Tervajoella. Ja taas tuli tehtyä hienoja löytöjä! Tämän vanhan talousvaa'an löysin Isonkyrön Sirppis-Puodista. Olin vähän haaveillut jonkun muun värisestä, mutta tämä oli niin hyväkuntoinen, etten malttanut jättää hyllyyn.

Vaa'an käyttöä täytyy vielä vähän treenata kunhan tässä kerkeän, mutta sitä ennen se saa toimittaa nenäliinatelineen virkaa.

Tämä vanha, nykyiseen makuun ihan liian romanttinen teline saa mennä kaappiin lepäämään tai etsiä uuden kodin.

Tervajoen MiTa Kirppikseltä löysin oranssin retroliinan eurolla. Tarkoitus on vielä lyhentää se ja tehdä liina eteisen lipaston päälle. Tuosta kalenteripyyhkeestä en vielä tiedä, mitä sillä tekisin, mutta pakkohan se oli ostaa, kun siinä oli oma syntymävuosi. ;)

Miehen mummalta sain tuon vasemmanpuoleisen 70-luvun verhon, josta on tarkoitus ommella tyynyjä sohvalle. Te-Va Peitteeltä ostin oikeanpuoleisen pallokankaan. Lisäksi ostin sieltä uudet sohvatyynyt, vanhat kun alkaa olla jo aika vanhoja ja ällöttäviä. Siellä tyynyt on yllättävän edullisia, esimerkiksi 2 kpl 40x40 cm sisustyynyä maksaa 4 €, 2 kpl 50x50 cm tyynyä 6 €. Lisäksi sieltä löytyy paljon kivoja kankaita. Kannattaa käydä! :)

Vaaleanpunaisia prinsessajuttuja ja miehen tuliaiset rompetorilta

Viikonloppuna vietettiin molempien tyttöjen yhteiset synttärit. Vuoden vanha kuopus ei synttäreistä vielä oikein mitään ymmärtänyt, mutta pian kolme vuotta täyttävä, vaaleanpunasissa prinsessamaailmoissaan seikkaileva neiti oli ihan täpinöissään. Yhdessä käytii ostamassa lautaset, jotka pöytiin katettiin. Samoin keksit, mukit ja ilmapallot synttärisankari sai itse valita.

Lopputulos oli, yllätys yllätys, varsin vaaleanpunainen. Oli Hello Kittyä, prinsessakeksejä ja muumi-ilmapalloja.

Servettien/lautasliinojen valitseminen annettii pikkusiskon tehtäväksi, kun kaupassa oli ihan liikaa vaihtoehtoja. Pikkusiskokin näytti tykkäävän vaaleanpunaisesta.

En ole koskaan tehnyt onnistunutta täytekakkua, enkä innostunut sellaisen harjoittelemisesta tälläkään kertaa. Korvasin kakun amerikkalaisella suklaajuustokakulla. Tässäkin juustokakussa on ihanan maun lisäksi se hyvä puoli, että sen voi tehdä jo edellisenä päivänä eli sähellysvaraa ennen h-hetkeä jää edes päivän verran.

Näin mansikka-aikana korvattiin ohjeen pähkinät mansikoilla. Hyvää!

Lisäksi leivoin, uskokaa tai älkää, miehen toiveesta Kinuskikissan pikkuprinsessoja. Ohjeesta poiketen tein niitä pienempiin muffinsivuokiin, jolloin niitä tuli n. 20 kpl. Osaan laitoin päälle vihreää marsipaania ja sokerimassasta askartelin ruusuja.

Toisiin taas laitoin sokerimassaa ja kun en muutakaan koristetta keksinyt, värjäsin vaaleanpunasta sokerimassaa kaapista löytyneellä nestemäisellä elintarvikevärillä vähän tummemmaksi. Massa vetistyi jonkun verran, mutta kun ripottelin joukkoon tomusokeria, koostumus parantui hieman ja ruusujen väkertäminen onnistui.

Niissä on jonkun verran tekemistä, mutta ne voi tehdä kokonaan edellisenä päivänä ja varsinkin marsipaanipäällysteiset kestävät pakastamisenkin, sulavat aika nopeasti huoneenlämmössä. Sokerikuorrutteesta tulee vähän tahmeaa, mutta on silti syötävää.

Itselläni oli tarkoitus tehdä muffinsit loppuun jo samana päivänä, mutta kun kermavaahto oli levitetty ja muffinsit olivat enää marsipaani- ja sokerimassaa vailla, naapurit pyysivät kylään. Siellä sitten menikin yömyöhälle ja koristelu jäi seuraavaan päivään, mutta muffinsit eivät olleet moksiskaan.

Tätä vaniljakahvia kannattaa maistaa! Yksistään käytettynä se maistuu todella laimealta, mutta jos laittaa sitä n. neljäs- tai viidesosan ja loput tavallisia poroja, kahvi saa kivan, pehmeän lisämaun. Vaihtelua ja pientä luksusta arkeen. Kahvinkaatoon sain mummulta lainaksi 70-luvun kahvipannun, kirpparilöytö sekin.

Naapurilta saatiin hienoja kukkia, jotka tosin piti viedä hajun takia samantien pihalle.

Sillä aikaa kun leivoin, mies ja vanhempi lapsista lähti käymään Isossakyrössä Sirpistä puimuriin -tapahtumassa. Rompetorilta olikin sitten löytynyt yhtä sun toista kivaa, kuten nämä vanhat kirjat, 70-luvun aurinkolasit ja Suomen tiekartat vuosilta 1950 ja -63. Puulaatikko löytyi jo aiemmin mummulan ulkorakennuksesta.

Maatuskakin muutti meille. Harmi vaan, että tämä rouva on jo ehtinyt revetä liitoksistaan, mutta muuten se onkin oikein kiva mummo.

Hinta-laatusuhteeltaan paras löytö on ehdottomasti tässä. Kaksi vanhaa, vain pientä fiksausta vaativaa nojatuolia, yhteensä 10 €. Ei paha. Päällisetkin hivelee pahasti retrovillityksen kouriin joutuneen silmiä.

Samanlaisia tuoleja meillä oli kyllä jo ennestään kaksi, mutta kun ollaan niistä tykätty eikä hintakaan edes miehen päätä huimannut, niin pakkohan ne oli mukaan ottaa. ;) Meille ne ei tällä hetkellä mahdu, mutta ehkä seuraavaan (isompaan) kämppään sitten. Kaupan päälle tuli vielä punainen liina, jota on käytetty keinutuolissa aikanaan.

Tuhlailusta ei ainakaan miestä voi syyttää, kaikkeen tähän rahaa oli mennyt 15 euroa. Täytyy kai laittaa mies jatkossakin välillä kirppiksiä kiertämään. ;)

Helppo ja persoonallinen hääkakkukoriste

Tässä helppo ja halpa hääkakkukoristeidea niille, jotka ei halua sitä perinteistä muovista hääparia kakun päälle tai muuten vaan ei huvita maksaa sellaisesta. Löysin idean joltain englanninkieliseltä sivulta, en muista enää miltä, kun häistäkin on jo pari vuotta aikaa.

Meidän häät siis tanssittiin jo pian pari vuotta sitten, ja tyhjistä kananmunista tehty hääkakun koriste säilyi yllättävän hyvin ehjänä kesäkuun alkuun asti kunnes tiputin sen itse hyllyltä alas. Hajoshan se, ihan niin ku kananmunat tapaa tehdä. Koriste on ollut kuitenkin kiva muisto häistä, joten tein sen uudelleen.

Koska en halunnut kananmunan yläpäähän minkäänlaista reikää, tein pohjaan nuppineuloilla vieri viereen pistellen isomman reijän, jonka kautta sain huuhdeltua sisukset ulos.

Piirsin tavallisella, vedenkestävällä tussilla molemmille silmät ja suun. Sulhaselle tein säkkikankaasta ja juuttinarusta rusetin, jonka liimasin reilulla liimalla leuan kohille.

Morsiamelle löytyi huntu askartelulaatikosta; jotain tuollaista harsoa ja korttiaskarteluista ylijäänyt kukka, jotka liimasin päällekkäin morsiamen päähän.

Istumapaikoiksi hääparille kelpasi kananmunakennon palanen ja hääparin taakse askartelin säkkikankaasta, pahvista ja grillitikusta sydämen.

Vaihtamalla säkkikankaan johonkin muuhun kankaaseen saa varmasti oman näköisensä koristeen. Eikä varmaan olisi huono ajatus tehdä näitä sulhasia ja morsiamia useampia siltä varalta, että ne hajoavat kuljetuksen aikana tai kakkukoristetta asettelevan kädet tärisee niin, että koristeet on lattialla. Tyyris Tylleröä kun ei kukaan voi parantaa...

Rahin uusi elämä

Lasten ja olohuoneen pienen koon takia meille ei mahdu sohvapöytää, mutta jotain vastaavaa, laskutilaksi sopivaa kuitenkin kaivattiin. Fb-kirppikseltä löysin oranssin, jo vähän kulahtaneen ja likaisen rahin. Ulkonäöstään huolimatta rahi on kuitenkin sopivan pieni meidän olohuoneeseen ja korkeuskin riittävä.

Päätin ommella rahiin uuden päällisen. Halusin siihen kunnon, paksun puuvillan ja kävin Marimekossa etsimässä vihreää Räsymatto-kangasta. Se oli kuitenkin jo poistunut tuotannosta eikä sitä Vaasan myymälässä enää ollut. Tampereen tehtaanmyymälästä sitä vielä löytyi poistohintaan -40 %, mikä on jo aika paljon Marimekon kankaasta. Ihan maltaita en siis tästä 1,5 metrin pätkästä joutunut maksamaan, vaikka Tampereelta tilattaessa siihen lisätäänkin postimaksu.

Leikkasin kankaasta ristin, jonka keskiosa tulee rahin päälle. Tein tätä ennen jo yhden päällisen kirpparilta löytyneestä pöytäliinasta ja kantapään kautta taas opin, että päällimmäinen osa kannattaa mitata ja leikata juuri oikean kokoiseksi, samoin reunapalojen leveydet, mutta korkeuteen kannattaa lisätä senttejä useampi. Kangas kuitenkin nousee jonkin verran ja kirpparikangasversiossa päällinen nousi muutaman sentin lattiasta ja oranssi rahi pilkotti rumasti alta.

Ompelin reunapalojen sivut toisiinsa ja käänsin alareunan. Hupusta kannattaa tehdä aika tiukka, jotta se näyttää hyvältä eikä lerputa ja pussita ikävästi.

Huppua vaihtamalla rahin ilmettä on helppo muuttaa muun sisustuksen ja mielen mukaan, ja tällaisessa sottapyttyjen perheessä irrotettava ja pestävä päällinen on aika käytännöllinen.

Tehoviikonlopun aikaansaannoksia

Sain viikonloppuna hengähtää pidempään kuin vain pienen hetken, kun mies ja lapset oli poissa kotoa. Säntäsin tietysti ensimmäiseksi kangaskauppaan ja sieltä kirpparille. Melkein koko viikonloppu menikin ommellessa ja tuunaillessa sitä sun tätä.

Ensimmäiseksi keittiön pöytä sai uuden liinan, kangas löytyi Eurokankaan alepöydältä.

Kirpparilta löysin käyttämättömän oloisen pellavapöytäliinan, jota kavensin molemmista reunoista ja päistä n. 5 cm ja sain siitä laudeliinan saunaan.

Pienempikin lapsista siirtyi nukkumaan päiväunet sisälle ja ovikellon rimputtajen varalle askartelin ulko-oveen vanhasta valokuvakehyksestä olkaa hiljaa -kyltin.

Kirjaimet painoin näillä ihanilla retroleimasimilla, jotka sain joskus kultaisella 80-luvulla isovanhemmiltani.

Viime viikolla löysin Minimanin alennusmyynneistä Finlaysonin harmaat Taimi-lakanat ja peitonpujotusaukkoon ompelin kahdeksan nepparia, kun peitto ei meinannut pysyä nätisti sisällä.

Lopuksi vielä tein korivaunusta kerrossängyn lasten nukeille. Patjat ompelin vohvelikankaasta, peitot ja tyynyt kaapista löytyneistä tilkuista. Kaikkien sisään laitoin levyvanua, tyynyihin kaksi kerrosta.

Nyt on joka vauvalla oma nukkumapaikka. :)

Aurinkotuolinen pikakaunistus

Ostettiin viime kesänä miehen vanhoihin aurinkotuoleihin uudet pehmusteet, jotka vielä silloin oli väriltään vihreät. Jatkuvasti porottanu aurinko teki kuitenkin tehtävänsä ja aurinkotuolit näytti tänä keväänä jo melkoisen törkeiltä. Koko terassi näytti niin suttuiselta, kun nuo kamalat pehmusteet paistoivat kadulle asti.

Koska pehmusteissa itsessään ei ollut mitään väriä suurempaa vikaa, uusien pehmusteiden ostaminen tuntui jotenkin turhalta, varsinkin, kun ne ei tuolla paikalla kovin pitkäikäisiltä vaikuta. Kattelin kirppiksiltä kivan värisiä lakanoita ja peittoja, joista saisin uudet päälliset tuoleihin. Fb-kirppikseltä löysin talon väreihin sopivan Hemtexin päiväpeiton 6 eurolla.

Ensin meinasin tehdä peitosta kaksi kunnon huppua, mutta laiskana ja pihinä naisena leikkasin kankaan lopulta neljään osaan, jolloin se riitti juuri sopivasti peittämään kamalat pehmusteet. Sivuihin ompelin parit nyörit ja taakse ylös kuminauhan, jotta ne saa pysymään tuolien päällä tuulisellakin säällä. Nyt on ensi vuodeksikin uudet päälliset jo valmiina, kun nämä saa varmaan jo syksyllä heittää haalistuneina roskiin.

Taas tuli pienellä rahalla ja vaivalla edes pikkuisen siistimpää. :)

Säilytyslaatikoita makuuhuoneeseen

Sain töistä tukevia, kannellisia pahvilaatikoita, joihin olen säilönyt lasten pieneksi jääneitä vaatteita. Laatikot ovat aika isoja ja mitoiltaan juuri sopivia makuuhuoneen kaappien päälle. Oli aikamoinen tuuri, että osa laatikoista oli vähän lyhyempiä, kun kaappien päällä seinässä on tuuletusluukut, jotka vievät vähän tilaa ja joita ei teitysti voi peittääkkään. Kaikki laatikot ovat kuitenkin saman korkuisia ja sehän sopii tällaiselle perfektionistille paremmin kuin hyvin. :D

Rautakaupan löytökorista löysin vajaan rullan tapettia, jolla päällystin laatikoiden päädyt. Tapetti riitti just ja just! Koko laatikoiden tapetoimiseen ei tehnyt mieli satsata, varsinkaan, kun laatikoista näkyy pelkät päädyt.

Ennen tapetin liimaamista (veden ja erikeeperin sekoituksella) tein tapettiin kaksi viiltoa ja jätin siitä kohtaa pieneltä alueelta tapetin liimaamatta. Viiltoihin pujotin kartonkisuikaleen etiketiksi.

Siellä ne on, kaikki kiltisti rivissä kuin kanat orrella. Kaikki saman värisiä ja samankorkuisia. Kyllä nyt saa rouva taas yönsä nukuttua! ;)

Rasvapurkin pikatuunaus

Joulun aikoihin ostettiin Jyskistä rottinkikorilipasto. Se olikin aikamoinen susi, ja parin viikon käytön jälkeen (ja siitäkin ajasta olimme viisi päivää pois kotoa) kiikutimme sen takaisin sinne, mistä ostettiinkin. Se ei oikein tuntunut kestävän edes varovaista käyttöä ja hintaa kuitenkin oli lähemmäs 100 € tarjouksessa. Muutama kuukausi kitkuteltiin ilman lipastoa, kunnes netistä löytyi tällainen:

Ei oltu aivan varmoja, sopiiko se meille, mutta 60-70 cm leveitä lipastoja ei joka kaupasta löydy. Pari sopivaa vaihtoehtoa löytyi ON24.fi-sivuilta. Sielläkin oli valkoinen lipasto rottinkikoreilla, ja se olisi ollut ehkä tyyliltään meille varmempi, mutta otettiin riski ja tilattiin tämä. Hetki siihen piti totutella, mutta nyt, kun siihen alkaa tottua, se on oikein kiva lipasto.

Tuo keltainen rasvapurkki ei kuitenkaan sovi siihen mitenkään, mutta pakko sen on siinä olla.

Se ärsytti silmää niin paljon, että oli pakko tehdä sille jotain. Hetken mielijohteesta kaivoin kaapista vanhoja sota-ajan sanomalehtiä vuodelta 1942 ja liimasin sitä keltaisen etiketin päälle. Laitoin vielä mattapintaisen kontaktimuovin siihen, ettei se ole heti ihan pilalla.

Simsalabim, nyt se sopii siihen paljon paremmin! :) Sanomalehtikin on sopivasti samaa väriä kangaslaatikoiden kanssa. 

Samoja lehtiä käytettiin myös meidän häissä 1,5 vuotta sitten. Liimattiin niitä isojen lasipurkkien ympärille, purkeissa oli muistaakseni silloin karkkia. Nyt nuo purkit toimii kukkamaljakoina.

Vielä kun ehtisi (tai pääsisi!) kirppareille ettimään jotain pientä, kivaa ja ehkä vanhaa lipaston päälle. Mies määräsi loppukuuksi ostokiellon, joten saa nähdä, pääsenkö mihinkään. :D Vappu tuntuu olevan tänä vuonna valovuosien päässä.