15. tammikuuta 2017

Jonsukat ja lankadominassi

Facebookin Voihan villasukka -ryhmässä törmäsin aika hauskoihin villasukkiin, Jonsukkiin. Mallin on kehitellyt Villasukkarakkautta-blogin Jonna Nordström. Jonna ei ole kirjoittanut sukille mitään ohjetta, mutta kuvia löytyy ainakin facebookista vaikka kuinka paljon ja niistä voi jokainen ottaa mallia ja tehdä omat sukat. Käytin sukkiin Novitan 7 veljestä ja puikkoina oli Knit pro cubics, varressa 3,0 mm ja kantapäästä eteenpäin 3,5 mm.



Nämä Jonsukat olivat ensimmäiset oikein kunnon kirjoneulesukat, jos edellisten päivitysten pääkalloja ja kissoja ei lasketa. Koska kirjoneulonta oli aika uusi tuttavuus, en uskonut omiin taitoihin enkä mielikuvitukseen sen vertaa, että olisin vain alkanut neulomaan ja kehitellyt kuviot sitä mukaa, kun neulon. Siksi ja hieman tulevaisuuttakin ajatellen tein kaavion, jonka mukaan neuloin.

Aloitin sukat luomalla 60 silmukkaa. Valepalmikkoa varten silmukkamäärän pitää olla 5:llä jaollinen.

Valepalmikko:
1.krs: 3 oikein, 2 nurin
2. krs: Nosta 1 oikein neulomatta, 2 oikein, vedä neulomatta jäänyt silmukka oikeinneulottujen yli, 2 nurin.
3.krs:1 oikein, 1 langankierto, 1 oikein ja 2 nurin.
4.krs: 3 oikein, 2 nurin

Valepalmikon jälkeen rivillä 2 lisäsin 1 silmukan/puikko =16s/puikko = 64 silmukkaa.

Rivillä 39 kavensin 1 silmukan/puikko = 15 silmukkaa/puikko = 60 silmukkaa.




Ennen valepalmikkoa, rivillä 43, kavensin ensimmäiseltä puikolta 2 silmukkaa, muilta kolmelta yhden/puikko = 55 silmukkaa.

Kun valepalmikkoa oli riittävästi, viimeisen ylivetorivin (krs 2) jälkeen lisäsin langankiertoja vain sen verran, että joka puikolla oli 12 silmukkaa.

Vaihdoin työhön isommat puikot ja aloitin kantalapun. Lopun sukan neuloin normaaliin tapaan, raidat on neulottu 2 krs/väri.

LANKADOMINANSSI

Näitä neuloessa otin vihdoin itseäni niskasta kiinni ja opettelin facebookissakin paljon puhuttaneen lankadominanssin. Asian ymmärtäminen helpottui kovasti, kun unohdin sanat "dominanssi" ja "dominoiva" hetkeksi ja ajattelin lankoja vain päävärinä ja kuviovärinä.

Sillä, miten lankoja pitää kädessä, on väliä, eikä siihen ole yhtä oikeaa tapaa, vaan jokaisen täytyy kokeilla, mikä itselle sopii parhaiten. Omaan neulomistyyliin näyttää sopivan parhaiten, että pidän päävärin etusormella vasemmalla (kuvassa pinkki) ja kuviovärin (kuvassa sininen) oikealla. Pääväri kulkee pelkän etusormen päältä, kuvioväri sekä etu- että keskisormen yli.



Pääväri eli pinkki neulotaan ihan tavalliseen tapaan, tärkeää on, että se kulkee sinisen päältä.



Kuvioväri taas neulotaan lankojen järjestyksestä tai niiden käsissäpitelemistyylistä riippumatta aina päävärin alta eli tällä tavalla lankoja pidellessä puikko viedään ensin pinkin langan alle ja sininen koukataan/kaivetaan mukaan pinkin alta.



Facebookissa käydyn keskustelun mukaan tällä tavalla lankoja kädessä pitäessä olisi helpompaa, jos langat olisivat toisinpäin eli pinkki pääväri olisi oikealla ja sininen kuvioväri vasemmalla. Silloin pinkin voisi ottaa mukaan päältä ja sinisen neuloa normaaliin tapaan eli sitä ei tarvitsisi kaivella päävärin alta. Kokeilin myös sitä, mutta kun pidän lankoja käsissäni, jostain syystä vasemmanpuoleinen lanka on tiukemmalla ja oikeanpuoleinen aavistuksen verran löysemmällä. Valmiissa neuleessa kuviot tuntuivat erottuvan paremmin, kun kuvioväri oli neulottu hieman löysemmällä käsialalla kuin että kuviolanka olisi ollut pääväriä kireämmällä. Sen takia kaivelen kuviovärin päävärin alta, eikä se niin vaikeaa lopulta ole, kun siihen tottuu.

Lopputulos on täynnä virheitä, varsinkaan kerrostenvaihtumiskohta on aika ruma, mutta eiköhän se tästä, pikkuhiljaa. Ihan riittävän hyvät niistä tuli. :)




1. tammikuuta 2017

Isosiskon kissasukat

Kun hurjapää-pikkusisko halusi pääkallosukat, isosiskonkin oli saatava sukat, mutta jollain ihan muulla kuviolla kuin pelottavilla pääkalloilla. Kuviota arvottiin pidemmän aikaa ja pienen tytön mielikuvitus lensi, mutta lopulta päädyttiin kissoihin. Riittävän yksinkertainen kuvio kirjoneuletta opettelevalle äidille. :D



Lankana oli Novitan Nalle ja puikkoina nro 3. Jalan koko on n. 28-29. Aloitin sukan luomalla 13 s/puikko eli 52 silmukkaa. Neuloin muutaman sentin 1 oikein, 1 nurin -joustinneuletta. Sen jälkeen lisäsin 1 s/puikko (=14 s/puikko) ja aloitin sileän neuleen ja n. 5-6 valkoisen kerroksen jälkeen kuvion.



Kuvion ja muutaman valkoisen aina oikein -kerroksen jälkeen kavensin 1 s/puikko ja aloitin taas uudelleen 1 oikein, 1 nurin -joustinneuleen. Noin viiden joustinneulekerroksen jälkeen aloitin kantatilkun neulomalla 1.puikon silmukat 4.puikolle ja kantatilkun nurjalla puolella kavensin kummaltakin puikolta yhden silmukan (=24 silmukkaa). Kantapään tein normaalisti Novitan perussukkaohjeen (koko 30) mukaisesti. Kun otin 2. ja 3.puikon ensimmäistä kertaa taas mukaan neuleeseen, kavensin niiltäkin 1 s/puikko (=12 s kummallakin puikolla, 1. ja 4.puikolla on vielä tässä vaiheessa 16/17 silmukkaa). Loppusukkaan tein tyttären toiveesta pinkkejä raitoja (2 krs pinkkiä, 3 krs valkoista).


29. joulukuuta 2016

Vaaleanpunaiset pääkallosukat

Kun 2-vuotias pikkuneiti ilmoittaa haluavansa "samanlaiset jääkallosukat ku iskälläkii on, mutta vaaleanpunaiset", ei äidillä taida olla muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa neulominen.

Neuloin sukat Novitan lasten perussukkien ohjetta hieman muokaten. Lankana oli Novitan Nalle-lanka ja puikot nro 3. Tein 24-kokoisia kenkiä käyttävälle tyttärelle koon 26 sukat. Vähän reilut tuli, mutta tuskin ne sitä enää ensi vuonna on.

Aloitin sukat luomalla 44 silmukkaa ja neulomalla 3 oikein, 1 nurin -joustinneuletta muutaman sentin. Sen jälkeen lisäsin joka puikolle 2 s (=13 s/puikko) ja aloitin samalla sileän neuleen. Neuloin sileää 3 krs, minkä jälkeen aloitin pääkallokuvion. Kuvion jälkeen neuloin taas 3 krs sileää vaaleanpunaista ennen kuin kavensin joka puikolta 2 s (=11 s/puikko) ja neuloin noin 5 krs samaa joustinneuletta kuin alussa. Sen jälkeen aloitin kantalapun ja neuloin loppusukan normaalisti ohjeen mukaan.

5. toukokuuta 2016

Ulkoiluhaalarit nukeille

Tein molemmille nukeille ulkoiluhaalarit fleecestä kirjan sivun 75 potkupuvun ohjetta vähän muokkaamalla. Vasemman puoleisen haalarin tein pitkälti ohjeen mukaan, pääntiehen ja hihoihin vain laitoin resorin puutteessa kanttinauhaa. Oikeanpuoleisella nukella on sen verran paksut jalat, että ne eivät mahtuneet umpinaisiin lahkeisiin. Niinpä muokkasin ohjetta lyhentämällä lahkeita ja jättämällä ne avonaisiksi. Hihojakin lyhensin, kun ne olivat molemmille nukeille liian pitkät. Varastosta ei löytynyt mitään pääntiehen, hihoihin ja lahkeisiin sopivaa nauhaa eikä resoria, joten käänsin ja ompelin ne vain.


Violetti hihaton mekko

Toiselle nukelle ompelin mekon parin puuvillakankaan tilkusta. Kaava on kirjan sivulta 30. Helmaan ompelin pitsin ja taakse tarranauhaa. Nuken päässä olevan pitsimyssyn ompelin jo muutama vuosi sitten ihan omilla kaavoilla ja mekon alla on vanhemman lapsen kutistuneesta bodysta muokattu paita.


Kaavoja nukenvaatteille

Tästä kirjasta löysin ohjeet ja kaavat meidän kahdelle suurinpiirtein samankokoiselle nukelle. Ehdin jo tuskastua, kun melkein kaikki ohjeet ja kaavat, joita netistä löysin, oli tehty baby bornin kokoiselle nukelle, ja muutamaa kaavaa yritin itsekin tehdä, mutta ei siitä mitään tullut. Meidän nuket on baby bornia pienempiä. Niiden pituus on kaulasta varpaisiin n. 27 cm, kaulasta haaroihin 16 cm, olkapäästä ranteeseen 10 cm ja rinnanympärys 35 cm. Hihat ja lahkeet on usein liian pitkät, mutta niitä on helppo lyhentää. Kirjaa en ainakaan vielä omaksi ostanut, vaan lainasin sen Vaasan kaupunginkirjastosta.


Kuva on lainattu netistä.

Muumimekko nukelle

Lapset innostuivat yhtäkkiä leikkimään kauan nurkissa tyhjänpantteina maanneilla nukeilla. Ehkä tuleva pikkusisko tai -veli vaikuttaa asiaan jonkun verran, mutta joka tapauksessa vaatteita tarvitaan nyt jos jonkinlaisia. Kirjastosta löysin Tarja Helenan Nukenvaatteita isoäidin tapaan -kirjan ja vaatteet sopivat aika hyvin lasten molemmille nukeille. Hihat ovat kaavoissa molemmille ja lahkeet toiselle nukelle vähän liian pitkät, mutta ne on helppo lyhentää.

Ensimmäisen mekon tein yksinkertaisimmasta päästä. Ohjeet löytyy kirjasta sivulta 25.


Kankaaksi löytyi työkaverin tyttären vanhoja verhot ja taakse ompelin ohjeesta poiketen vetoketjun.